Parisuhdestatus:

In a relationship.

maanantai 28. joulukuuta 2009

That's when you know you've found somebody really special, you can just shut the fuck up for a minute and comfortably enjoy the silence.

Pakko se kai on myöntää vaikken tykkää hehkuttaa, varsinkaan kun korviani myöten ihastuminen ei tosiaankaan ole tapaistani. Varsinkaan jos olen lyhyen ajan sisällä päässyt ensin eroon pitkäaikaisesta paskasta suhteesta (ikuisuusprojekti siitä mitä Herra X:n kanssa tosiaan tapahtui on edelleen vaiheessa) ja sen jälkeen upealta vaikuttavalta mutta aivan liian omistavaiseksi ja riippuvaiseksi paljastuneesta irlantilais-uroksesta. Mutta totta se on. Tämä tyttö on niin tykästynyt kun vain voi olla.


Näin paljon ei ole ollut perhosia vatsassa sitten Herra X:n kanssa koettujen alkuaikojen. Ikinä ennen en ole miettinyt näin paljon että missä tässä oikeasti mennään ja ikinä ennen ei ole ujostuttanut ottaa asiaa puheeksi. Ja toisaalta en edes halua asiasta kysyä, antaa asioitten mennä vain omalla painollaan.

Sydämentykytysteni aiheuttaja ja ihastukseni kohde on itseäni tosiaan jokusen kuukauden vanhempi ranskasta kotoisin oleva skeittari. Pitkä, tumma ja mahdottoman söötti pipopäinen pörrötukka jolla on aina pilkettä silmäkulmassa. What's not to like? Tutustuin häneen yhden yhteisen kaverimme bileissä ja juteltiin siellä jonkin verran kun sattui saapumaan paikalle parin koulukaverini kanssa (Myöskin supermukavia skeittareita). Seuraavana päivänä facebookissa odotti kaveripyyntö kyseiseltä tyypiltä. Aloitettin jonkinsortin huulenheitto facebookissa ja vaihdettiin siitä sitten nopsasti meseen. Oltiin monessa mielessä aivan järkyttävän samankaltaisia ihmisiä ja jotenkin sitä juttua riitti tuntitolkulla päivittäin. Ihan kavereina kuitenkin siis juteltiin ja toisiimme tutustuttiin.

Yhtenä viikonloppuna hengailtiin sitten enemmänkin, isommalla porukalla perjantaina ja lauantaina ja sunnuntaina ihan kahdestaan. Lauantai-iltana lähdettiin hetken mielijohteesta elokuviin yönäytökseen kun molemmilla oli tylsää. Leffan jälkeen mun kantapaikkaan parille (jossa törmäsin irkkupoikaan ja tuttu poke loi merkitseviä silmäyksiä seuralaiseeni) ja jatkettiin sitten siitä minun luo koska junat eivät enää kulkeneet. Edelleenkin siis ihan kaverina. Jatkettiin hengailua ja kaivettiin jääkaapista parit bisset. Aamuyöstä torkahdin pariksi tunniksi minkä jälkeen lähdin käymään mutsini apuna tallilla ja kehoitin vierastani jäämään lepäämään kämpille. Takaisin tullessani tyyppi sitten heräsi ja jatkettiin kämpillä istumista, kumpaakin laiskotti eikä jaksanut lähteä mihinkään. Istuttiin vaan makkarissani musiikkia kuunnellen välillä jutellen ja välillä vain hiljaa istuen.  Eikä siis kyseessä ollut mikään "uncomfortable silence", ei vain ollut tarvetta täyttää jokaista hetkeä paskaa jauhamalla vain pystyi vain nauttimaan  yhdessä siitä hetkestä. Pian kello lähestyi pojan viimeisen junan lähtöaikaa ja koska poika selkeästi tuntui haluttomalta tekemään lähtöä kerroin ettei minulla olisi mitään sitä vastaan vaikka hän jäisi vielä yhdeksi yöksi ja lähtisi sitten aamulla samalla kun itsekkin lähtisin koululle päin.
Siinä sänkyyn kömpiessämme sitten tunnelma olikin yhtäkkiä jännittynyt, sitten helpotti, rentouduttiin ja jatkettiin höpöttelyä ja naureskelua. Jotain taisin muistaakseni kiusoitella ja yhtäkkiä tutustuivatkin meidän huulet toisiinsa. Mitään sen kummempaa ei kuitenkaan tapahtunut. Jossain vaiheessa nukahdin lämpöiseen kainaloon ja aamulla herätessä fiilis oli mitä upein. 

Tilannetta tosin vaikeutti se että eräs kaverini oli ollut aiemmin ihastunut poikaan ja vaikka olikin siirtynyt ihan uuteen ihastuksenkohteeseen suhtautui edelleen hyvinkin omistavaisesti tähän poikaan, mutta se on sen verran pitkä stoori että palaan siihen myöhemmin.

En muuten millään keksi tälle pojalle sopivaa lempinimeä :s

Selevä, nytten pohtimaan josko jäisi sisälle lämpimään vai josko menisi moikkaamaan kantapaikkaan tuttuja. Minua kun ei ole siellä näkynyt nyt vähään aikaan ja siitä on tullut jo kommenttia. Ei siellä kovin kummoista menoa tänään varmaan ole kun on arki-ilta ja kaikkea mutta baaritiskillä on ihan kiva roikkua ja jutella baarimikkojen kanssa.. Kuka ikinä siellä tänään sitten onkaan töissä. Tosin tässäkin on vaaransa. Mikäli työvuorossa on irkkupoika tunnelma saattaa olla hivenen vaivautunut vaikka kaikki asiat ollaankin selvitetty ja ihan kavereita ollaan. Sitten taas jos töissä on Apina on vaarana että päädyn pilkun jälkeen tämän kämpille istumaan ja jatkamaan iltaa niin kuin monta kertaa ennenkin. On se vaikeaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti