Parisuhdestatus:

In a relationship.

keskiviikko 3. marraskuuta 2010

Laajamittaisempaa kuulumisien kerrontaa.

Heinäkuun postauksessa kerroin Irkku-Smurffista. Tämän tyypin kanssa viihdyin todella hyvin, mutta alkututustelu-säädön aikana tuli tieto että äijä lähetetään muille maille töihin. Jäätiin sitten suosiolla lähes tulkoon kaveri-asteella hauskan pitämiseksi.

Töitten kautta tapasin myös toisen Irlantilaisen. (Mistä näitä Irkkuja oikein satelee)
Tyyppi hehkutti kuinka upea olin, ja päädyttiin vähän läheisimpiin tunnelmiin mutta kun seuraavan kerran tapasimme ja äijä tunnusti seurustelevansa, olin läinnä helpottunut. Ei kiinnostanut mitkään seurustelut ja minulle tekstaili jo yksi paikallinen poika kovasti jota yritin ystävällisesti torjua, joten kuvittelin että tän kanssa voi sitten ihan vaan kaveriasteella hengailla.

Paskanmarjat.

Menee pari iltaa ja kundi tulee kertomaan että erosi tyttöystävästään. Olin erikseen painottanut että olen itse jokatapauksessa vähän kuin vapaa sielu joka ei halua asettua aloilleen enkä ole kiinnostunut mistään vakavammasta ja tyttöystävästä kuultuani sanonut että me ollaan sitten ihan vain kavereita. No tuon eron jälkeen jotain pientä säätöä sitten tulikin ja parin viikon jälkeen kundi jo kyseli josko olisin hänen uusi tyttöystävänsä.

Sopersin jotain kieltävää ja karkasin "vessaan" ja soitin paniikkipuhelua yhdelle parhaimmista ystävistäni suomeen. Mikä siinä on niin vaikea käsittää että mä en hyppää suhteeseen ennenkuin olen sen verran aikaa viettänyt ja oleillut että se juttu tuntuu siltä että suhde toimisikin. No, tämän kanssa ei tule toimimaan. Mielipiteet eroaa tietyissa isommissa aiheissa sen verran radikaalisti, eikä tämän äijän paksuun kalloon painu etten minä suostu istumaan suu supussa jos olen eri mieltä ja multa löytyy myös tiukkaa faktaa sen ahdasmielisiä käsityksiä vastaan. Suurin osa tästä ahdasmielisyydestä kun vielä kumpuaa uskonnollisesta taustasta ja vaikka itse en ole millään lailla uskovainen, niin haluan kuitenkin kunnioittaa muiden mahdollista halua siihen uskoonsa. Kiva tyyppi tuo noin niinkuin kaverina on, mutta ei sen kanssa mihinkään parisuhteeseen pysty venymään.

Tässä taitaa sitten olla isoimmat, jotain pienen pieniä pikkusäätöjä ollut ehkä lisäksi mutta ei mitään varsinaisesti isompaa.

Tai no, se maanantainen deitti sujui paremmin kuin hyvin. :) Aika äimistynyt olo tosin, tuon kundin kanssa nimittäin klikkasi niin monella tasolla. Yleisellä tasolla mielenkiinnon kohteet natsasivat. Leffaksi tuli Aaranormal Activity 2 jolle me molemmat naurettiin lähes tulkoon koko elokuvan ajan yrittäen kuitenkin pitää ne naurahdukset matalina niin ettei muut häiriintyisi. Molemmat myös rupesimme nauramaan tismalleen samoissa kohdissa, tismalleen samaan aikaan. Elokuvan jälkeen mentiin vielä parille, tosin deittini oli kokis-linjalla kun oli tosiaan autolla liikenteessä ja päästiin juttelemaan lisää. Kaikki klikkasi täydellisesti yhteen ja treffien jälkeen olen ollutkin pelkkää yhtä hymyä. Yritän nyt kuitenkin pitää itseni rauhallisena, ja edetä ihan normaalisti katsellen että miten oikeasti sujuu. Minä kun en siltikään ole varsinaisesti seurustelevaa tyyppiä ellen saa vähintäänkin pitää virran mukana kulkijan vapauttani sen lisäksi että natsaa ja on kivaa.

maanantai 1. marraskuuta 2010

Pikaista päivitystä.

Nyt on mennyt anteeksiantamattoman kauan taas aikaa, vaikka on jopa teoriassa ollut mistä kirjoittaa, en vain ole pitänyt näitä tapauksia kuitenkaan niiiiiiin kirjoittamisen arvoisina ettei kaiken muun kiireen keskellä olisi lipsahtahtanut niin helposti mielestä. Mutta nyt on sattunut jotain periskummallista. (Jopa se kun ennestään tuttu hyvännäköinen ja charmikas irlantilainen nuorukainen minun villin ja vapaan luonteen ymmärtäen tarjoutui allekirjoittaneen fuckbuddyksi. Siis että MINÄ voin soittaa jos tekee mieli vähän pitää hauskaa välillä niinkuin no-strings-attached. Tarjottiin siis booty-callia ihan tarjottimella.)

Minä, ronski tyttö joka ei kenenkään miehen perään haikaile ja potkii seurustelusuhdetta intohimoisesti kaipaavat halinallet kauhuissaan kauemmaksi, tsekkasin puhelinta parin minuutin välein koko lauantain ja sunnuntain. Syynä tähän oli about omanikäiseni harvinaisen hyvännäköinen paikallinen. (Ainakin käsitin että olisi ollut paikallinen.) Juteltiin lyhyesti yhdessä kantapaikoistani mistä sitten liityin tähän porukkaan ja painuttiin joraamaan yhteen seksuaalivähemmistöjen paikkaan. Jossain vaiheessa päädyttiin vähän halailemaan ja pussailemaan. Illan päätteeksi annoin numeroni ja lähdettiin erisuuntiin.

Joku tuossa pilkesilmäisessä tatuoidussa pörröpäässä iski sen verran lujaa että tekstiviestiä odotinkin sitten kohtalaisella innolla. Tänään iltapäivänä se sitten tuli. Ja nyt mulla on perkele TREFFIT. Mä en ikinä treffaile. Mä vaan hengailen. Tyyppi tulee kahdeksan aikaan hakemaan KOTI-OVELTA minkä jälkeen sitten katsotaan mihin leffaan eksytään..

Nyt on helvetti jäätynyt ja maailmankirjat sekaisin.